Tervehdyspuhe vanhustenviikonjuhlassa

Tervehdyspuhe vanhustenviikonjuhlassa 8.10.22

Arvoisa Europarlamentaarikko (juhlapuhuja), hyvä juhlayleisö

Minulla on kunnia toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi tänään vietettävään vanhustenviikon juhlaan tänne vapaa-aikakeskukseen Rysälle. On hienoa, että vihdoin nyt parin hiljaisen vuoden jälkeen voimme yhdessä kokoontua ja viettää yhdessä tämän juhlan.

Vanhustyön keskusliiton käynnistämät Vanhustenpäivä ja -viikko ovat maassamme pisimpään juhlittuja valtakunnallisia teematapahtumia. Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko. Vanhustenviikon teeman valitsee vuosittain Vanhustyön keskusliitto.

Tämän vuoden ja tämän viikon teemana on Yhdessä luontoon – joka iän oikeus. Teeman kautta Vanhustyön keskusliitto painottaa, että luonto kuuluu kaikille, joka kuvastaa sekä monisukupolvista tekemistä, että jokaisen ihmisen oikeutta nauttia luonnosta.

Me olemme siinä onnellisessa asemassa, kun saamme asua täällä Merikarvialla kauniin luonnon keskellä.  Meillä on upeita lähiluontokohteita ihan tässä keskustan tuntumassa. Esimerkiksi Kräsooran saaressa pääsee helposti ja esteettömästi nauttimaan luonnon läheisyydestä ja ihastelemaan samalla myös Selkämeren kansallispuiston maisemia.

Monelle meistä luonto ja luonnossa liikkuminen on tärkeä osa arkea, luonto antaa voimaa ja liikkuminen syksyisessä luonnossa varmasti virkistää ja ilahduttaa meistä jokaista.   

Tulemmeko riittävästi ajatelleeksi sitä voimavaraa, joka ympärillämme on ja mitä kaikkea luonto meille oikeasti merkitsee?

Useiden tutkimusten pohjalta tiedetään, että luonnolla voi olla myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten terveydentilaan, elämänlaatuun ja mielialaan.

Erityisesti muistisairaiden henkilöiden kohdalla kiinnostavaa on tutkimustieto puutarha- ja viherympäristöissä oleskelun ja toimimisen yhteydestä levottomuuden vähenemiseen ja unen laatuun.

Rauhoittavan, virkistävän ja stressiä vähentävän vaikutuksen lisäksi luonto moniaistisena ja toiminnallisena ympäristönä voi tukea fyysistä aktiivisuutta, ylläpitää motorisia taitoja ja tuottaa onnistumisen kokemuksia ongelmanratkaisua edellyttävien tehtävien, kuten puutarhatyöskentelyn, muodossa.

Me jokainen tiedostamme, että kun ikää karttuu niin luontoon pääsy voi olla monelta ikäihmiseltä estynyt, vaikka luonto olisi ollut vuosikymmenten ajan hyvin tärkeä osa elämää ja suoranainen mielen hyvinvoinnin tukipilari.

Tämän viikon teema ”yhdessä luontoon”, kätkee sisälleen tärkeän sanoman. Täällä Merikarvialla on aina välitetty lähimmäisistään ja osattu puhaltaa yhteen hiileen. Haluan tässä samalla haastaa teitä jokaista viemään läheisen, ystävän, tuttavan tai vaikka naapurin nauttimaan lähiluonnosta ja menkää nauttimaan ulkoilusta yhdessä.

Luin tällä viikolla erään ikäihmisen muiston luontoretkestä kun hän kävi lapsena poimimassa metsämansikoita. Hän kertoi näin:

Olen aina asunut maalla ja luonto on ollut lähellä. muistelin lapsuuttani ja ulkonahan me aina leikimme. Kävyt olivat lehmiä ja niille teimme tarhoja ja välillä laitoimme ketunleivistä ruokaa. Iso kivi tai kanto toimi hyvin pöytänä ja siihen laitoimme lautasiksi isoja lehtiä ja niiden päälle silppusimme ketunleivistä ruokaa, jota sitten leikisti söimme. Sota-aikana ei ollut paljon leluja, mutta mielikuvitusta riitti.

Kerran lähdimme veljeni kanssa poimimaan metsämansikoita mäenreunalta, joka silloin tuntui olevan kovin kaukana kotoa. Olimme ehkä noin 4–5-vuotiaita. Äiti antoi luvan ja laittoi vielä pienet kipot mukaan. No niin mansikoita oli tosi paljon ja saimme kipot täyteen. Sitten piti lähteä kotiin. Vaan kotia ei näkynyt missään.

Muistan aina kuinka olin hädissäni, kauheeta missä on koti. Katselin puita ylöspäin ja ne olivat pitkiä ja latvat korkealla. Vähän jo pelotti. Veljeni alkoi itkeä, minä kauhistelin ja katselin ympärilleni, kiipesin ”isolle” kivelle ja voi miten ihanaa, siellä se koti näkyi puiden lomasta.

Osasimme kotiin. Muistan vieläkin sen tunteen, kun pääsimme kotipihalle. Kyllä äidin paistamat lätyt maistuivat ja itse poimitut mansikat niiden kanssa.

Uskon, että monelle meistä tämä tarina herätti mieleen muistoja ja moni meistä pystyy samaistumaan tähän tarinaan ja siihen välittyvään tunteeseen.

Tämän viikon sanomana voisi olla vaikkapa ”luonnosta hyvää” -teema eli joku, joka on kova sienestämään tai marjastamaan niin voisi ilahduttaa viemällä pienen tuomisen sille, joka ei itse pysty enää menemään metsään sienestämään tai marjastamaan.

Eikä sen tarvitse välttämättä olla kuin, vaikka tuomisina kaarnan tai tuohen palan tai erimuotoisia käpyjä, joissa on terveisinä metsän tuoksu, niin mieleen palaa muistoja lapsuuden ja nuoruuden kesäleikeistä: kaarnalaivoja purjeineen ja iloisia käpylehmiä. Käsinkosketeltava tuominen voi olla myös pieni pala sileää sammalta tai karheaa jäkälää. Tällä hetkellä syksyn suuri valtti ovat värikkäät vaahteran lehdet ja punaisina hehkuvat pihlajanmarjat.

Tänä päivänä puhutaan paljon hyvinvoinnista ja sen edistämisestä. Hyvinvointi ja elinvoima kulkevat vahvasti käsikädessä. Hyvinvoivat kuntalaiset pitävät kunnan elinvoimaisena ja eloisana. Elinvoimainen kunta puolestaan tarjoaa kuntalaisilleen mahdollisuuksia hyvinvointiin ja toimivaan arkeen. Hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn rooli tulee kunnissa korostumaan hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa.

Ikääntyneet ihmiset on aina Merikarvialla nähty kuntamme voimavarana, puhumattakaan sen tosiasian tunnustamisesta, että te olette kukin omalla sarallaan tehneet arvokasta työtä kuntamme hyväksi vuosikymmenten ajan.

Kunnan hyvinvointisuunnitelmassa määritellään toiminta linjat valtuustokausittain hyvinvointipalveluiden osalta. Välittäminen, ennaltaehkäisy ja tukeminen nousevat suunnitelmassa vahvasti esille.

Vanhus- ja vammaisneuvosto pitää tärkeänä, että ikääntyneet tulee huomioida kaikilla kunnan toiminnan alueilla. Lisäksi heillä pitää olla oikeus päästä osallistumaan ja toimimaan omien voimavarojen puitteissa.

Se, että kunta etsii uusia ratkaisuja ja toimintamalleja hyvinvointimme edistämiseksi ei yksin riitä vaan jokaisen meidän jokaisen tulee myös tahollamme miettiä kuinka voimme vaikuttaa omaan tai läheisen hyvinvointiin omilla toimillaan ja ratkaisuillaan.

Jokainen teistä varmaan kävi ennen juhlan alkua kiertämässä ja tutustumassa täällä salin reunalla olevia esittelypöytiä. Ei hätää jos joku ei ole vielä kerinnyt tutustua niin juhlan jälkeen voi käydä myös kiertelemässä ja tutustumassa ihan rauhassa.

Erityisesti haluan nostaa esille 3. sektorin, jonka toimijoita on täällä esillä. Erityisesti haluan nostaa esille eläkeläisjärjestöt, heidän roolinsa ja heidän aktiivinen toiminta on mielestäni tärkeää myös hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Merikarvialla toimii kolme erittäin aktiivista eläkeläisjärjestöä. Eläkeläisjärjestöt luovat jäsenilleen mielekästä tekemistä ja pitävät yllä yhteisöllisyyttä. Ennen kaikkea ovat kunnan tukena hyvinvointityössä. Haluan tässä yhteydessä kiittää teitä siitä työstä, jota teette jäsenistönne ja kuntamme hyväksi.

Haluan tässä samalla esittää myös kiitokset kaikille, jotka ovat osallistuneet tämän juhlan järjestelyihin ja ovat mahdollistaneet tämän meille tänään.

Näillä sanoilla haluan siis toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi ja samalla toivottaa teille vanhus- ja vammaisneuvoston puolesta hyvää juhlaa  - yhdessä ollaan enemmän.