Aluevaalit 2025
Ensimmäinen aluevaltuustokausi rupeaa olemaan lopuillaan. Tämä neljä vuotta on ollut todella opettavainen ja osaltaan raskas. Olen saanut olla vaikuttamassa aluevaltuutettuna ja aluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana saanut seurata aitiopaikalla hyvinvointialueen aluehallituksen toimintaa ja päätöksentekoa.
Jokainen hyvinvointialue kamppailee rahoituksen riittämättömyyden kanssa ja valtiolta ei ole luvattu lisärahoitusta näiden palveluiden järjestämiseen.
Hyvinvointialueet on ajettu tilanteeseen, jossa toiminta pitää sopeuttaa rahoituksen mukaiseksi.
Satakunnassa on tehty koviakin rakenteellisia päätöksiä palvelutuotannossa, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet meidän palvelurakenteeseen. Vaikka palveluiden tarve ei ole mihinkään hävinnyt.
Edelleen olen huolissani tästä kaikesta ja toivoisinkin, että eduskunnan päästä annettaisiin hyvinvointialueille työrauha, aikaa tehdä oikeita, pitkäkestoisia, järkeviä ja ennen kaikkea vaikuttavia toimenpiteitä.
Mielestäni työ aluevaltuutettuna on pahasti kesken.
Siksi olen tehnyt päätöksen ja lähden tavoittelemaan jatkokautta.
Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa nyt kaksi vuotta ja saaneet harteilleen vaikean tehtävän. Hallitus on rajusti leikannut hyvinvointialueiden rahoitusta ja pakottaneet alueet tiukalle säästökuurille. Jokainen hyvinvointialue kamppailee tällä hetkellä rahoituksen riittämättömyyden kanssa, niin me myös täällä Satakunnassa. Näiden leikkausten lisäksi myös olemme ministeriöiden tiukassa
ohjauksessa. Hyvinvointialueella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sopeuttaa toimintoja ja toivoa, että uusien toimintatapojen myötä voimme hillitä kustannusten nousua.
Pidän tärkeänä, että tulemme hyvinvointialueella turvaamaan jokaiselle Satakuntalaiselle palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja palveluiden laatuun tulee panostaa. Palvelut pitää olla saavutettavissa silloin kun niitä tarvitaan.
Nämä vaalit koskettavat meitä jokaista, niin minua kuin sinuakin. Jokainen meistä tarvitsee ja käyttää terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon niin myös palo-ja pelastusalan palveluita elämämme aikana.
Olen koulutukseltani lähihoitaja. Olen työskennellyt hoitoalalla 30- vuotta, pääasiassa ikäihmisten asumisyksikössä.
Näen, että aluevaltuutettuna minulla on mahdollisuus ja velvollisuus tuoda alani osaamisen ja kokemuksen näkökulma keskusteluun ja tuoda tietoa ja viestiä myös henkilöstön näkökulmasta päätöksenteon taustaksi.
Hyvinvointialueiden valtuustoihin tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat sosiaali- ja terveysalan. Mielestäni aluevaltuustossa pitää olla sosiaali- ja terveydenhuollon kokemusasiantuntijoita.Minulla on vankkaa kokemusta kuntatason eri luottamustehtävissä toimimisesta vuodesta 2005 alkaen.
Haluan tuoda oman panostukseni meidän jokaisen hyvinvoinnin eteen, siksi olen asettunut näissä vaaleissa ehdolle, juuri sinua varten.
Olen tätä useasti pohtinut omalta kohdaltani. Terveytemme ja hyvinvointimme eivät säily samanlaisena koko elämämme ja ne voivat muuttua sormia näpäyttämällä, emme tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Myös elämäntilanteemme vaikuttaa vahvasti hyvinvointimme tilaan.
Hyvinvointia voidaan määritellä eritavoin, mutta tärkeimpänä pidän sitä mitä itse koen ja haluan parhaalla tavalla hoitaa omaa terveyttäni ja hyvinvointiani.
Ehdottoman tärkeää on turvata palveluiden saavutettavuus.
Alueella on tehty laaja-alaisesti vaikuttavia leikkauksia palveluverkkoon, koska toimintoja tehostetaan ankaraksi käyneessä taloustilanteessa, ja samalla kansalaisille tulee tarjota yhdenvertaisesti palvelua.
Palveluverkkouudistus merkitsee useimmilla paikkakunnilla palveluiden vähenemistä sekä digipalveluiden ja liikkuvien palvelujen lisääntymistä. Pidän tärkeänä, että näiden palveluiden saavutettavuudesta ja kehittämisestä huolehditaan myös tulevaisuudessa.
Satakunnan hyvinvointialueella on toimiva omahoitajamalli, mutta sitä tulisi kehittää omatiimimalliksi. Omatiimimallissa olisi omahoitaja ja omalääkäri, sekä tarpeen mukaan tiimiä täydennetään muilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla.
Minulle on tärkeää, että ikäihmisten kotihoidon palveluita kuin myös ikäihmisten asumispalveluita tullaan kehittämään. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus, jonka toteutumista hyvinvointialueella on huolehdittava.
Jokainen meistä haluaa asua kotonaan niin kauan kuin se on mahdollista ja turvallista. Kotiin annettavat palvelut pitää lähteä asiakkaan tarpeista ja palvelut pitää tuottaa laadukkaasti. Kun kotona asuminen ei ole enää turvallista niin jokaisella pitää olla myös mahdollisuus tehostetun palveluasumisen asumispaikkaan.
Me tarvitsemme myös välimuotoisia asumisratkaisuja ikäihmisten palvelukokonaisuuksiin, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja toimintakyvyn säilymistä.
Hyvinvointialueella tulee taata riittävät resurssit hoitajamitoituksen valvontaan.
Omaishoitajat ovat myös tärkeässä roolissa hyvinvointialueella. Omaishoitajat tekevät merkittävää työtä hyvinvointialueella. Heidän jaksamistaan pitää tukea ja omaishoitajien tukipalveluita tulee kehittää.
Minulle on tärkeää, että tulemme hyvinvointialueella turvaamaan jokaiselle Satakuntalaiselle palveluiden saatavuus ja palveluiden laatuun tulee panostaa. Mielestäni tärkeää, on, että palvelut on saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan. Ikääntyneiden ääni pitää kuulua.
Satakunnassa kuin muuallakin maassamme mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa jo vuosia, eikä pitkään jatkunut koronapandemia ole sitä helpottanut.
Meidän tulee kohdentaa riittävät resurssit mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien ihmisten auttamiseksi.
Ketään ei saa jättää yksin, vaan apua ja tukea on oltava saatavilla aina tarvittaessa, matalalla kynnyksellä.
Palveluita tulee olla tarjolla niin kouluissa, oppilaitoksissa kuin työterveydenhuollossa eli siellä missä ihmiset, siellä palvelu.
Erityisesti nuorten mielenterveysongelmiin pitää olla riittävät resurssit. Nuorille palveluita on oltava saatavilla myös sähköisinä palveluina, koska heille sähköisten palvelujen käyttö on luontevaa ja varmasti myös helpompaa hakea apua sähköisesti kuin kasvotusten.
Meidän tulee muistaa, että mielenterveyden ongelmien tunnistaminen aikaisemmassa vaiheessa ja nopeampi avun saanti estää ongelmien vaikeutumista ja monimutkaistumista. Näin myös mahdollistamme myös useampien ongelmien hoitaminen perusterveydenhuollon puolella, lyhyemmillä hoitojaksoilla ja kevyemmillä toimenpiteillä.
Minulle on tärkeää, että tulemme tulevalla hyvinvointialueella turvaamaan jokaiselle Satakuntalaiselle palveluiden saatavuus ja palveluiden laatuun tulee panostaa. Mielestäni tärkeää, on, että palveluita saadaan silloin, kun niitä tarvitaan.
Osaava ja motivoitunut henkilöstö on hyvinvointialueemme perusta.
Tulevalla hyvinvointialueella tulee panostaa henkilökunnan hyvinvointiin ja erityisesti jaksamiseen.
Jokainen meistä haluaa, että palvelut ovat toimivat, se ei toteudu ilman osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä.
Meidän tulee myös muistaa kuunnella hyvinvointialueellamme työskentelevää henkilöstöä.
Tärkeää on, että tuleville hyvinvointialueille luodaan työolot, jotka aidosti mahdollistavat laadukkaan työn tekemisen ilman liiallista kuormitusta.
Hyvinvointialueiden työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Johtaminen on myös tärkeässä roolissa työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta.
Hyvinvointialueella pitää myös huolehtia siitä, että johtaminen on laadukasta ja sujuvaa.
Sote-alojen henkilöstöpula on todellinen ja siihen on tartuttava määrätietoisesti. Hyvinvointialueilla tulee tarjota oppisopimuspaikkoja ja muita työssäoppimisen mahdollisuuksia nuorille ja aikuisille, sekä turvata riittävä määrä opiskelupaikkoja alan opintoihin.
Lisäksi alueilla tulee huolehtia henkilöstömitoitusten toteutumisesta. Siksi aluevaltuustoihin tulee valita päättäjiä, jotka ovat valmiita panostamaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten hyvinvointiin.